Runt halv ett träffade jag en annan utbytesstudent, Elisa, framför Steam Coffee där vi alla skulle mötas med en Explorius-person innan våra intervjuer. Vi gick in och var först där av alla men snart var alla på plats. Vi pratade lite och väntade på att det skulle bli vår tur. När det blev min tur gick vi till en dörr brevid kaféet i en grupp på tre pers i taget, vi tryckte på ringklockan, sade våra namn, åkte upp till femte våningen med hiss, gick in i ett rum en i gången, genom en säkerhetskontroll (lite som på en flygplats) och sedan gick vi in till ett annat rum, lämnade våra paper och pass vid en disk, gick in i vänterummet och väntade på våran tur. En i gången gick vi till en annan disk och hade våra intervjuer, som tog ungefär en halv minut. Dem ville ha våra fingeravtryck och sedan var det en kvinna som frågade typ tre frågor på engelska: ''Varför sökte du till programmet? Vet du var du ska bo? Kan du berätta lite om Utah?'', till slut sa kvinnan att mitt visum har blivit godkänt och kommer till mig snart och sedan var det klart, en upplevelse det också. Allt som allt var besöket vid ambassaden färdigt på ungefär tio minuter. Det var inte alls svårt och ni som ännu har er intervju framför er så behöver inte vara nervösa, det gick hur bra som hälst, även om jag själv var lite nervös först. :)
on my way to Helsinki
I arrived in Helsinki around 09:30AM.
the train station in Helsinki
going home with a cup of Chai Latte, deliciooous !
vitamin water and music :)
Eilen kävin siis Helsingissä ja kello 13:20 mulla oli viisumihaastattelu. Tulin Helsinkiin noin 09:30 ja mulla oli aika kivasti aikaa ennen itse haastattelua, joten kävelin vähän ympäri Helsingissä ja ostin vähän juttuja, en kumminkaan löytänyt mitään tuliaisia hostperheelle, joten ne mun pitäis vielä ostaa heh. Mulla oli aika eksynyt olo, kun yksin kävelin siellä isossa Helsingissä, kun oon tottunut tähän mun 7000 asukkaan kotikaupunkiin haha.
Puoli yhden maissa tapasin sattumalta toisen vaihtarin, Elisan, Steam Coffeen edessä, jossa meidän kaikkien piti tavata ennen meidän haastatteluja Explorius-työntekijän kanssa. Mentiin sit sisään ja oltiin ekoja siellä, mutta kyllä ne muutkin sit alkoi tulla sinne. Puhuttiin siinä niitä näitä ja odoteltiin meidän vuoroja. Kun oli mun vuoru, mentiin konsulaattiin kolmen henkilön ryhmissä kerralla. Se oli ihan siinä kahvilan vieressä ja ovella soitettiin summeria, sanottiin meidän nimet ja mentiin viidenteen kerrokseen hissillä, mentiin yhteen huoneeseen yksi kerralla, käveltiin turvatarkastuksen läpi (vähän niinkuin lentokentillä) ja sitten yhteen toiseen huoneeseen ja jätettiin kaikki paperit ja passi tiskille, ja mentiin odotushuoneeseen odottamaan. Kun oli meidän vuoro yksi nainen sanoi meidän suomalaiset nimet hienolla enkun kiellellä ja yksi kerralla mentiin yhdelle toiselle tiskille, jossa annettiin meidän sormenjäljet ja se nainen kysyi sitten enkuks muutamia kysymyksiä: ''Miksi hait tähän ohjelmaan? Tiedätkö jo minne olet menossa? Voitko kertoa vähän Utahista?'', tää kesti noin puoli minuuttia ja sitten lopuksi nainen sanoi, että muun viisumi on myönnetty ja tulee mulle pian, se oli sitten siinä ja kokemus tuokin. Kaiken kaikkiaan tuolla konsulaatissa kesti noin kymmenen minuuttia. Ei ollut ollenkaan vaikeaa ja te, joilla on vielä viisumihaastattelu edessä, sitä ei kannata jännittää, se meni tosi hyvin, vaikka muakin vähän jännitti ekana. :)